Suomeen tarvitaan taho, joka ottaisi vastuulleen arvonsa menettävät asuinkiinteistöt
Suomessa monien ihmisten suurin varallisuuserä on asunto. Asuntojen arvonalennus köyhdyttää koko kansakuntaa ja jakaa ihmisiä liiaksi voittajiin ja häviäjiin. Suomessa on noin 2,8 miljoonaa vakinaisesti asuttua asuntoa.
Erityisesti Itä-Suomi vaikuttaa olevan kovilla Venäjän tilanteen vuoksi. Asia huolettaa minua. Maantieteellisesti luonnollinen kauppakumppani Suomelle on ollut Venäjä. Venäjän kaupan ja turistien menetystä on vaikea korvata millään muulla kovin nopeasti ainakaan.
Suomen keskimääräinen kuntakoko vuonna 2022 oli 18 006 asukasta. Yli 100 000 asukkaan kaupunkeja on Suomessa vain 9, mutta niissä asuu yhteensä yli 2,2 miljoonaa suomalaista.
Pieniä, alle 10 000 asukkaan kuntia on Suomessa yhteensä 213 eli lähes 70 prosenttia kaikista kunnista.
Aluetutkimuksia tekevä konsultointitoimisto MDI arvioi, että jatkossa väestö vähenisi jopa neljässä kunnassa viidestä.
"Jos väestömäärä kutistuu ja asuntojen kysyntä vähenee, niin alueen asuntohinnat kehittyvät huonosti", toteaa Raklin pääekonomisti Julia Ruotsi.
Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön Hoasin toimitusjohtaja Matti Tarhio puhui Kauppalehdessä 12.9.24 jo Asunto-Arsenalin perustamisen tarpeellisuudesta. Tarhio korosti, että arvoaan menettävän kiinteistökannan jalostustoimiin olisi pakko löytää valtakunnallinen ratkaisu. Roskapankki Arsenal oli vastaava ratkaisu 1990-luvulla. Korvataan alentava termi. Tarhio ehdotti, että Asunto-Arsenalin toinen osa keskittyisi asuntojen purkamiseen ja toinen osa niiden kehittämiseen.
Myös asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara on kiinnittänyt huomiota siihen, että asuntojen ylitarjonta keskittyy väestöään menettäviin kuntiin. Ara on laskenut, että asuntojen ylitarjontaa esiintyy kaikkiaan 168 kunnassa.
Alle 20 000 asukkaan kuntien rakennuksista yli 70 prosenttia on rakennettu ennen 1990-lukua.
Asuntopankki Hypon toimitusjohtaja Ari Pauna arvioi syyskuussa, että Suomessa on jopa miljoona arvoaan menettävää asuntoa.
Osassa rakennuksissa ei ole juuri arvoa eikä EU:n vaatimaan energiatehokkuuteen investointeja siksi nähdä kannattavina.
Miten omistajan vastuuseen omasta omaisuudestaan tulisi suhtautua? Ylivelkaantunen valtionkin kyky kantaa kiinteistöriskiä on rajallinen.
Kauppalehti kirjoitti pääkirjoituksessaan 16.9.2024: "Syrjäseutujen kiinteistöjen arvonromahdukset ovat kuitenkin niin merkittävät, että asiasta pitäisi käydä laaja julkinen keskustelu, mitä sen suhteen voidaan tehdä."
Asuntopankki Hypon toimitusjohtaja Ari Pauna uskoo, että vain valtiolla ja EU:lla on riittävästi rahkeita kantaa taantuvien alueiden kasvavaa kiinteistöriskiä.
Asia on vaikea ja ehkä siksi sitä vain yritetään lykätä kauemmaksi. En ole huomannut kansanedustajien liiemmin ottavan tätä asiaa esiin. Olen sitä mieltä, että jossain kohtaa Suomen kiinteistöjen suurta arvonalemista täytyy valtakunnan tasolla miettiä ja löytää jotain konkreettisia keinoja tilanteen hallitsemiseksi. Mitä nopeammin asiaan tartuttaisiin sitä enemmän olisi aikaa ja keinoja.