Havaintoja kouluterveyskyselystä 2021

Kouluterveyskyselyn 2021 perusteella lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa on heikentynyt viime vuosina, vaikka suurin osa onkin edelleen tyytyväisiä elämäänsä. Tytöistä ahdistuneisuutta koki 30 %. Pojilla vastaava luku oli 8 %. Myös yksinäisyyden tunne oli lisääntynyt kahden vuoden takaisesta mittauksesta.

Ilahduttavaa kyselyn tuloksissa oli erityisesti se, että verrattuna vuoteen 2008 keskusteluyhteys omien vanhempien kanssa koettiin selkeästi paremmaksi. Yläasteikäisistä noin puolet piti keskusteluyhteyttä vanhempiinsa hyvänä. Hyvää oli myös se, että alkoholin humalahakuinen juominen oli selkeästi vähentynyt viimeisen 10 vuoden aikana.

Koulukiusaamisen nollatoleranssista on puhuttu jo vuosia, mutta siitä huolimatta siinä ei kyselyn mukaan ole tapahtunut kovinkaan merkittävää laskua. Edelleen n. 8 % yläasteikäisistä nuorista koki koulukiusaamista viikoittain.

Kyselyn tuloksista ei selviä tarkkaan syitä muutoksille. Jatkossa toivoisin, että pahoinvointia kokevilta nuorilta kysyttäisiin myös, osaavatko he eritellä syitä sille. Olisi tärkeää tunnistaa itse syyt, jotta osattaisiin myös auttaa oikein.

Oman kokemukseni perusteella olen huomannut, ettei lasten ja nuorten hyvinvoinnin heikkeneminen ole seurausta pelkästään koronasta, vaikka sillä onkin merkittävää vaikutusta asiaan. Nuoret kokevat stressiä ja ahdistusta myös esimerkiksi ilmastonmuutoksesta, ulkonäöstä, opiskelumenestyksestä ja turvallisuusuhkista.

Suomen kouluissa panostetaan kyllä oppilashuoltoon, mutta sekään ei yksin riitä. Pitää olla myös riittävän nopea pääsy erikoissairaanhoitoon tarvittaessa. Ennaltaehkäisevissä toimissa korostan opettajan roolia. Opettaja on monesti se henkilö, joka ne lapsen ensioireet kohtaa ja jonka ne täytyisi osata tunnistaa. Omat opettajat ovat yleensä niitä tuttuja ja turvallisia aikuisia lapsille ja nuorille.

Opettajille pitää taata työrauha, jotta he voivat keskittyä ydinasiaan eli opettamiseen ja oppilaiden kohtaamisiin. On tärkeää, että opettajilla olisi riittävästi aikaa myös keskustelulle oppilaiden kanssa. Se lisäisi yhteenkuuluvuuden tunnetta ja helpottaisi monia, kun mieltä askarruttavista asioista voisi puhua tutussa ryhmässä tutun aikuisen johdolla.